Isoimman murusen tuotoksia

Tässä isoimman muruseni itselleen tekemä pipo. <3  Materiaalina velour molemmin puolin ja kuva on Clas Ohlsonin silityspaperia tummalle kankaalle.

 Hyvä tuli. :) Kuvan poizu valkkasi itse netistä ja sen kiinnityksessä vähän auttelin.

Laitetaan tähän jatkoksi minunkin tekemää ompelusta, kun sopii niin aiheeseen.

Tässä perus trikoo paita johon silitin Clas Ohlsonin silityspaperikuvan. Paperin käyttö on tosi simppeliä ja varsinkin vaaleisiin vaatteisiin varsin etuisaa. Tämä tummille vaatteille tarkoitettu paperi on tyyriimpää.
Saa nähdä kuinka kestää pesua ja kuivausrumpua. Jotenkin on sellainen kutina että jos tämä todella kestää hyvin vaatteissa, olisin kuullut tästä ihanuudesta jo ajat sitten....Aika näyttää.

Iiiiihanaa, Iihahhaa

Omakehu linjalla jatketaan.
Nää haalarit nyt vaan on niiiiin ihanat! Kauan pohdin maltanko "hussata" tätä ihanaa kangasta haalareihin. Neiti on kuitenkin jo pian 4vee, eikä nyt enään ihan haalari ikäinen.
Onneksi maltoin. Nämä on kaikkien lempparit, myös randomien kaduntallaajien. Näitä on nimittäin kaksi kertaa yritetty ostaa neidin päältä.

 Kaava on alunperin jostain Ottobrestä (syksy-05?) mutta on vuosien mittaan muokkautunut reippaasti. Kangas on Metsolalta ja resorit jotain vanhaa varastoa.
Kuten tavallista, kuvan saaminen neidistä oli taas "hieman" haasteellista. Sain sentään yhden asiallisen kuvan.

Loput kuvat olivatkin sitten tätä luokkaa...Tässä asiallisin kuva mitä sain kun pyysin saada kuvaa takapuolelta. :)  Hupaisa ipana.

Enkelin siipien havinaa

Sain vihdoinkin aikaiseksi toteuttaa KAUAN muhineen idean. Idea tähän paitaan on ollut suunnilleen vuoden verran ja kankaatkin jo puolisen vuotta. Nyt se on valmis ja se on ihq!

Kuva ei ole parhain mahdollinen, pahoitteluni siitä.  Tässä on siis perus niukkalinjainen paita jerseystä. Juju on siinä että applikoin selkään siivet paljettikankaasta. Musta paljettikangas mustalla trikoolla ei tuonut siipien muotoja esiin riittävästi joten hommasin hopeista ompelulankaa ja applikoin siivet sillä.
Kauan tätytyi miettiä että kumminko päin siivet kuuluu. No, näin päin ne nyt ovat. Me likes! :)

Kovan onnen takki

Tässä se nyt vihdoin on. Kovan onnen takkini. Tätä ommellessa ei mikään mennyt putkeen. Sain vetoketjun kiinnitettyä täydellisesti. Kohdistukset just eikä melkein, jälki ah niin siitstiä. Ja kun menen sovittamaan takkia, vetoketju ei aukea. Ompelin takkiin umpiketjun.
Sain uuden vetoketjun ja senkin ompelu onnistui mukavasti. Paitsi että tikkasin alavarat sojottamaan väärään suuntaan.
Taskunsuut on otettu "muutaman" kerran uusiksi ja kaikkea semmoista pientä vastustusta....ei ikinä uskoisi että ompeluharrastusta on takana jo toistakymmentä vuotta. *Hakkaa päätä seinään*

 

 Vaikeuksien kautta voittoon. Tämä on kyllä ehkä paras itselleni tekemäni hupparini tähän mennessä. :)
Trikoo on edellisen postauksen paidan jämäpalat. Fleece on täältä, nyörikummari ja stopparit Ylistaron Halpa-aitasta ja vetoketju Laihialta Ahkeraliisasta.
Kaavana omissa hupareissani käytän Ottobren Saturday chilling kaavaa, muokattuna tottakai. Olen hieman keskivertoa harteikkaampi ja pidempi kätinen joten jatkan aina paitojen kaavoja hihoista ja monesti helmastakin, sekä harteisiin tarvitsen usein lisää väljyyttä. Alla kuva yläselkään tekemistäni muokkauksista.

Isoolle poijalle

Kuten olen jo muutamaan kertaan maininnut, on vanhin lapsukaiseni ilmoittanut olevansa iso, eikä käytä enään vauvaisia kuvapaitoja.
Niinpä olen joutunut miettimään hänelle tehtäviä ompeluksia uusin silmin. Ei tule luonnostaan minulta nuo isojen vaatteet. :)
Nyt jos ei kelpaa niin jo on kumma!
(Pst. Hys, hys! nämä menevät pukinkonttiin...)

 Perus teepparia omalla kaavalla koossa 134cm. Kangas Ikasyriltä. Yhteen autoriviin laitoin piristykseksi HotFix-kalvoa. Tämä on ensimmäinen tekeleeni uudella ihanalla peittarilla! :) (Janome CoverPro 1000CPX) Vähän vielä haetaan säätöjä, mutta eiköhän se tästä rupea sujumaan.
HotFixiin rakastuin ensisilmäyksellä. Katsotaan kestääkö rakkautemme pesukoneen ja kuivausrummun...

Toisena paitana samalla kaavalla mutta pitkillä hihoilla possu-paita. Kangas on vuosia marinoitunutta perus trikoota jonka olen saanut joskus Kangastukun Nanson-kilotrikoot paketista.  Raglansaumat tein tässä paidassa tasosaumana. Applikaatio on velouria.

Laitetaanpas tähän vielä jatkoksi yksi fleecenjämät-projekti.

Minulle oli jäänyt vähän paksua pinkkiä fleeceä josta sain juuri ja juuri, kun vähän kikkailin, paidan neiti 7veelle. Kaava on oma kokoa 122/128cm, höystettynä Sandran tekemää blogista pöllityllä idealla vetoketjusta. Kiitos Sandruskainen!
Onneksi tein tämän, sillä tänä aamuna oli jo niin kylmä ettei tarvinnut erikseen käskeä lapsia pukemaan paremmin päälleen. Hakivat fleecet ihan omaehtoisesti. :)

Ja huomatkaa, nämä eivät ole aikaisemmin tehty bloggaamattomia ompeluksia, mä olen vihdoinkin ommellut! Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin kyllä tuntuu selässä että on istuttu, mutta valoa on tunnelin päässä. Jos kerran kestän jo istua, ehkäpä tuo selkä joskus tulee kuntoon. :)

Rasa-savotta

Mihin ihmeeseen ne voi AINA kadota???
Lasten hanskat nimittäin. Tein viimevuonna jokaiselle lapselle kolmet hanskat ja lisäksi ostin muutamat, ja nyt niistä ainakin puolet on hukassa. Kaulureilla on myös samoja taipumuksia kuin hanskoilla.
No, eipä siinä auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen. Niinpä surautin yhteensä kahdeksat hanskat ensihätiin.

Resorivartisissa hanskoissa kaava on omani. Idean olen varastanut joskus vuosia sitten Vekarana-blogista. Kiitos Vekarana!
Rukkasissa kaavana olen käyttänyt Suuri Käsityökerholehden hansikas kaavaa numerosta 1/2007, ilman tamppia.

Kaikissa olen käyttänyt vuorena paksua fleeceä, omissa hanskoissani myös päällinen on samaa fleeceä. Päällisissä olen käyttänyt sinistä ja beigeä ulkoilukangasta lasten mummon ja iso-mummon varastoista, sekä omasta kaapista löytynyttä joustofarkkua.
Rukkasissa vuori ylettyy vain ranteeseen asti.
Oma kaavani vaatii joustavat materiaalit ollakseen hyvin istuva, mutta on tosi nopsa ommella. SK:n hanska on hieman työläämpi koska se tehdään useammasta palasta, mutta siitä saa hyvin istuvan myös joustamattomista kankaista.
Josko vielä illemmalla ehtisi surautella muutamat kaulurit.

Herra J.Oulu Pukkinen

Hiljaista on blogissa juu...selkä edelleen huonossa kunnossa ja ompelu ei oikein onnistu. Sauma silloin, toinen tällöin. Eli ei mitään valmista koskaan. :/
Onneksi en ole kaikkia jo ennemmin tehtyjä tekeleitä ehtinyt bloggailla, niin onpahan edes jotain mitä tänne laittaa välillä.

Taas on herra J. Oulu Pukkinen tehnyt vaatetilauksen tältä äireeltä. Ja voi että! se jos mikä on hassun hauskaa pikkuväestä. ;) Kukahan nämä saa? Onkohan se joku meidän kaveri? (Kukaan ei näytä muistavan että viimejoulunakin kaikki löytyi omista paketeista :D )
Nyt "pukki" ompelee isoon miähen kamppeita. Tontut on kertonut että herra 9veet ei enään käytä vauvaasia kuvavaatteita....
(pahoitteluni mikäli värit näyttävät kummallisilta, nämä on kuvattu salaa yöllä ja shopattu mahdollisimman oikean värisiksi)

 Mazq-paita. Näin kuulemma kirjoitetaan Matias nykyään ;)  Pojan taitava kummitäti suunnitteli nimestä ihanan graffitin jonka aplikoin paitaan. Olen itseasiassa tehnyt saman aplikaation jo aiemmin yhteen huppariin  ja poika ihastui ikihyviksi. Mutta siitä hupparista lisää toisella kertaa.
Materiaalien alkuperää en muista. Ikivanhoja varastoja ja velourtilkkuja. Kaava on oma, kapea perus teeppari koossa 134cm.

 

 Paidalle kaveriksi velour pertsaa. Eli perus Ottobren Saimi-pöksyt muokattuna kokoon 134/140cm. Velour Kankaita. comista. Vaikka muuten ollaan niiiiin isoa jotta! niin onneksi värikkäät velourpöksyt kelpaavat vielä.

 Tytöillekin vähän pertsa-perusvaatteita. Neiti melkein 4veelle paita jälleen mix&match-tyylillä. Hihansuut käännettävät jotta menisi pidemmän aikaa. Koko 98/104cm, kaava oma ja trikoot sieltä sun täältä.

 Samaan tyyliin pertsaa neiti 7veelle. Ihastuin tähän kaavaan, mutta en kuollaksenikaan muista mistä Ottobre-lehdestä sen tein. Jostain vuosien 05-09 väliltä olevasta lehdestä täytyy olla. Kokona 122cm. Trikoot sieltä sun täältä.

Ja vielä inhokki värini pääsi vihdoin poljinjalan alle. Perus leggarit omalla kaavalla pimuille 98 ja 122cm. Velour kankaita.comista (linkki ylempänä). Violetti ei vaan iske vaikka kuinka yritän siihen siedättäytyä, mutta tytöt tykkää.

Ne tuli!!!

Iiiihihiii! täälä hypitään tasajalkaa!
Ne on nyt täälä. Niskalaput nimittäin.
Meillä on nyt koti-arki loppu ja kaksi nuorimmaista aloittaa hoidossa maanantaina. Koska meiltä ei olla oltu hoidossa, ei ole tarvinnut miettiä vaatteiden nimikointiakaan.
Hoitotädit sanoivat että on kätevää kun laittaa nimen niskalappuun.
MIHIN NISKALAPPUUN?! Meidän lapset kun kulkevat n.90% omatekoisissa vaatteissa!
Siispä nettiä selailemaan. Mietin monenmoisia vaihtoehtoja ja lopulta päädyin näihin satiinisiin nimilappuihin.
Vielä suuremman päänsäryn meinasin saada siitä että mitä ihmettä kirjoitan niihin lappuihin!? Kaikenlaisia nimimerkkejä pyörittelin ja lopulta päädyin tylsään(?) ja tavalliseen, omaan nimeen. Tämä oli minusta paras ratkaisu siksi että nyt vaatteet on valmiiksi nimikoitu. Nimikoitu sillätavalla että kun annan nämä eteenpäin vaikuttavat nämä nimikoimattomilta, sillä lapun takapuolella on rivit nimikointia varten.
Pulinat sikseen. Tässä se nyt on:

My Princess nauhan hankin 1700-luvun markkinoilta. Käytin sitä tässä projektissa ripustuslenksuna.

Vaate merkin alla on Ottobren Poet viskoosijakku. Tein tämmöiset molemmille tytöillle. Isommalle kokoa 128cm ja pienemmälle 98cm. En tiedä piirsinkö kaaavat väärin vai oliko kokojen välillä eroja mutta jakut olivat eri mallisia.

Tämä jakku oli hihoista tosi pitkä ja selästä sopivan pituinen vaikken lisännyt pituutta tosilyhyeen malliin kuin käänteen verran.

Tämä jakku taasen oli pituudeltaan sellainen kuin ohjeessa oli, eli liian lyhyt minun makuuni. Lisäsin helmaan röyhelön yksivärisestä trikoosta. Hihat tässäkin olivat tosi pitkät, mutta tein molempiin jakkuihin leveät käänteet hihansuihin niin hihat voi kääntää aluksi ja päästää lisää pituutta sitä mukaan kuin kädet venyy.
Pahoitteluni lapsen asiattomasta käytöksestä kuvassa. Isoveljet ovat opettaneet neidille yhtä sun toista "kivaa" ja nykyään meidän linssiludesta on ihan mahdoton saada kuvaa  jossa hän ei irvistelisi. :D

Kankaat olen hankkinut muistaakseni Kankaita.com:ista. Nepit hain Ahkeraliisasta.
Tykkään tästä kaavasta. Helpolla näyttävyyttä arkiseen vaatteeseen. Käytän tätä kaavaa varmasti uudelleenkin.

Tossu kokeiluja

Kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun....
Löysin Marian ateljeesta nahkatossututoriaalin ja kaavan tossuihin ja pakkohan näitä oli kokeilla. Varsinkin kun tossuista oli pula.
Tein ensin muutamat tossut trikoosta mutta ne eivät oikein kestä päviänvaloa. Malli vaatii jämäkän materiaalin. Niinpä hankin hieman nahkaa ja kas, homma toimii!
Toki nämä ovat vieläkin tämmöiset treeniversiot, joissa kaikki on vähän vinksin vonksin. Mutta luulenpa että seuraavat tossut onnistuvat jo paremmin, nyt kun olen tullut sinuiksi nahkapaininjalan kanssa.

Ompelin päällisen ja kantapalan kiinni pohjaan vähän toisella lailla kuin ohjeessa. Neiti on aika herkkis jaloistaan ja olisi varmasti moittinut että saumat painaa jos olisin ommellut ne ohjeen mukaan. Nyt kun saumat ovat ulkopuolella eivät ne ainakaan häiritse. Pikkuveikan tossut ajattelin tehdä ihan ohjeen mukaan.
Pohjaan käytin uutta tekstiilileimasintani. Ostin sen Lidl:stä enkä ole ollut oikein tyytyväinen tähänasti. Vaatteissa muste ei pysy edes ensimmäistä pesua. Katsotaan pysyykö muste tossuissa.

Kaiken kaikkiaan kiva malli. Pienempien tossut odottavat jo tuola ompelua.
Kiitos Marian ateljee!

Aurinkoisia housuja aurinkoiselle pojalle.

Herra 9vee on tilannut keltaisia housuja. Voisi luulla että yhdet riittää...mutta ei. Ensin tein keltaiset joustofrotee housut, sitten pyydettiin keltaisia farkkuja ja sitten tehtiin keltaiset velourhousut. Ehkä niitä on nyt riittävästi. Ehkä...

Velour housut Ottobren HiJump kaavalla. Kaava muuten kokoa 128cm, mutta pituutta lisätty reippaasti.

Farkut. Kankaan olen hankkinut viimevuoden joulukuussa Ahkeraliisan alesta. Kaava Ottobre 6/07 23.Osmo ulkoiluhousut koossa 134cm ja reippaasti muokattuna.

Tässä yritystä saada taskut näkymään  paremmin. Tämä kuva on takaa päin.

 Lopuksi vielä näytille mitä postipoika toi. Tilasin kankaita Kankaita.com ista ja kun paketti saapui jouduin istumakieltoon. Mitä kidutusta! Toivon ja rukoilen että ensiviikon magneettikuva lopettaa kiellon, mutta jos tätä vielä jatkuu niin täytyy keksiä keino ommella seisaaltaan...

Vasemmalla trikoita ja pieni pala mustaa paljettikangasta. Keskellä värisuora veloureja. Oikealla fleecekankaita ja kaupanpäällisiksi tullut YoungImage-lehti. tuossa lehdessä oli ihan kivoja kaavoja, vähän erilaisia kuin ottobrellä.

Lisää paitoja...

Paitoja ei ole koskaan liikaa, varsinkaan kesän jälkeen. Tuntuu että lapset kasvavat kesällä tuplanopeudella! Meinaa olla jokaisen vaatteissa pultut ja hihat liika lyhyitä.
Olen koittanut vähän hillitä kangas ostoksia ja saada jotain aikaiseksi vanhoista varastoista. Tässä on nyt tällaisia "mix&match" tekeleitä ensihätään.

Tässä yhdistin kahta eri raitatrikoota. Leveämpiraitaista ei ollut riittävästi joten jotta sain paitaan tarpeeksi pituutta, leikkasin alareunaan soiron kankaasta väärin päin. Tyttömäisyyttä tuomaan laitoin vaaleanpunaiset resorit ja hempeän hauskan applikaation. Kaava on oma ja koko n.98/104cm. Kankaat  on kankaita.comista .

Tein nuoremmalle neidille mekon Liandlon keiju kankaasta ja jämät käytin isomman tytön paitaan. Takakappaleen tein yksivärisestä vihreästä trikoosta ja hihat raidallisesta. Kaava on oma ja kokona 122cm. etu ja takakappaleen kankaat hankin Lieblingsiltä raitatrikoo on kankaita.com ista .

Tästä tuli minusta oikein kiva, vaikka onkin tämmöinen jämäpala-proggis. Etu ja takakappaleet on Liandlon(?) maatila trikoota. Etukappale jäi vähän lyhyemmäksi kuin takakappale joten jatkoin sitä tähtitrikoolla. Hihat täytyi tehdä molemmat eri trikoosta. Vähän jännitti hyväksyykö poika tätä, mutta tästähän tuli yksi lemppareista! Kaava jälleen oma koossa 104cm. Tähtikangas on Jofotexiltä , raitakangas Kankaita.com ista ja kuviollinen kangas Lieblingsiltä .

Minun, minun, kaikki minun!

Joskus täytyy vain päättää olla itsekäs.
Nyt olen "itsekäs" ja välttelen istumista fysioterapeutin määräyksestä. Kun ei voi ommella, niin mitä tekee ompeluaddikti? No bloggaa ompelusta!
Itsekkyys-aiheessa pysyäkseni keräsin tähän satsiin vain itselleni ompelemia vaatteita.
Valitettavasti en nyt pysty kaivaa lehtipinoani tähän saataville, eli tarkkoja kaavatietoja en nyt osaa ulkomuistista sanoa. Ottobre-lehdistä nämä kaikki kuitenkin ovat. Tyylilleni olen pysynyt uskollisena, eli kaavoja on muokattu, välillä reippaastikkin.

 Kaprihousut. Kankaan löysin Eurokankaan palalaarista jo vuosi takaperin. En tiedä mitä tämä kangas on, mutta hiukan joustavaa se on ja paksuudeltaan suunnilleen keskiverto stretchfarkun paksuista. Oikealla puolella pinta on hieman satiininen.

 Kato äiti, mä osaan! huutaa pikkutyttö sisälläni. Eka siisti housun vetoketjuni. Niiiiin ylpeä saavutuksestani. Kerrassaan harmillista ettei aikuisen naisen ole soveliasta aukoa housujaan ja näytellä saavutustaan kylillä. ;)
Kangasta ei riittänyt vyötärökaitaleen sisäpuolelle, joten laitoin sinne ja taskupusseihin ruutupuuvillaa jota oli jäänyt yli neidin mekosta.

 Vakosamettinen minihame. Kangas on hankittu täältä ja piilovetoketju Ahkeraliisasta Laihialta. Niin ihana hamonen! Ja niin lyhyt että on pakko pitää leggareiden kera, ainakin jos on syytä olettaa että tulee kumartelemaan/kurkottelemaan ihmistenilmoilla...

 Perus paitaa. Kangas on Hilcon campan-trikoota. Olen jo pitemmän aikaa halunnut harmaaraitaisen paidan jossa on keltaiset resorit. Maltoin törsätä tähän kankaaseen kun se oli -50% alessa joulun jälkeen. Ihanan pehmoista tämä kangas, ostan tätä toistekin. Eri värisenä vain. Ja alennusmyynnistä tietenkin ;)

 Olipa kerran vähän tähteä, vähän raitaa ja suuri tarve topille. Simsalabim! tuloksena tosi hauska toppi jossa etukappale on tähti trikoota ja takakappale raitatrikoota. Taakse niskaan applikoin vielä yhden tähden "tasapainottamaan" kokonaisuutta. Hauskat vaatteet eivät ole lasten yksinoikeus.

Lopuksi vielä yksi ylpeyden aiheeni. Nimittäin itsekurini. Viimekertaisessa kankaiden yössä oli tarjolla vaikka ja mitä ihanaa. Mutta.... minä ostin vain juuri sen mitä oikeasti tarvitsin! Pitkään etsityn väristä velouria kaksiin housuihin (hannankangas) ja hienon värisuoran resoreita, joista kuva yllä (fabriina). Ehkäpä tällä kangashamsterilla on vielä jotain toivoa....

Surutyö

Parhaimmillaanhan ompelu on terapiaa. Ja sitä se oli minulle toukokuussa.
Yllättäen jouduin miettimään mitä lapsille päälle hautajaisiin?
Meillä kun on tämä eräänlainen "värikylpy" menossa näiden vaatteiden osalta, niin ei oikein löytynyt mitään päällepantavaa kaapeista.
Minä kelpuutin hautajaisiin ainoastaan täysin mustaa ja valkoista, ei kuvioita. Vaikka eipä se varmasti lasten kohdalla niin tarkkaa oikeasti ole.
No, eihän sellaista kampetta löytynyt kaupoista kuin pojille. Tytöille surautin siis perus liivimekot mustasta ohuesta sekoitekankaasta. Hopeinen nappirivi takana teki mekkoihin juhlavuutta.

Kaava on oma, kangas Eurokankaasta ja napit jostain pikku putiikista Seinäjoelta, jonka nimeä en nyt saa päähäni.

Siihen aikaan oli vielä varsin vilpoisia kelejä, joten jouduin miettiä myös takki puolta. En halunnut investoida kalliisiin mustiin takkeihin kaikille neljälle, joten päädyin tekemään fleecetakit kaikille. Kankaat maksoivat vähän reippaat 20€ + napit ja vezkat. Kohtuu hintaista mielestäni, vaikkei takkeja toistakertaa käytettäisikään.
Eikä kyllä käytetty sitä ensimmäistäkään kertaa, nimittäin hautajaispäivä oli kevään ensimmäinen hellepäivä. Kärvistelimme siis lähes lämpöhalvauksen partaalla ilman takkejakin.
Tyttöjen takeista tuli kyllä üüüber söpöjä! Tällä kaavalla teen kyllä varmasti jotain muutakin tytsyille.

Tyttöjen takkeihin ostin fleecen Eurokankaasta, kuin myös jättinapit. Resori on omaa vanhaa varastoa. Huivi on samoin Eurokankaasta, palalaarilöytö. Kaavana tässä on käytetty OB 4/08, 16.Kvaak villatakki hieman muokattuna koossa 98 ja 128cm.

Fleecestä tehtynä tästä takista tuli ihanan muhkea. Pieni aikamatka jonnekkin 1800-luvulle.

Poikien takeistakin tuli varsin siistejä vaikka kaava onkin hieman sporttinen.

Myös poikien takeissa fleece on Eurokankaasta, kuten myös vetoketju. Resori ja kauluksen trikoo omia vanhoja varastoja. Kaavana OB 5/06, 30.Teddy neulostakki muokattuna koossa 128cm. Nuorelle herralle mukailin tätä kaavaa/paidan kaavaa jotta sain koon 104cm.

 Ompas muuten vaikeaa kuvata mustia vaatteita! Toivottavasti näistä näkyy edes jotain teidänkin näytöillänne :)

Sekalainen seurakunta

Tässä taas tällainen pitemmän ajan otos tuotoksistani. Tehtyä tulee sitä sun tätä, mutta bloggaamiseen ei sitten enään aika tunnukkaan riittävän. Noh, parempi ehkä niinpäin kuin toisinpäin. :)

Tällainen kevät-takki tuli surauteltua yhtenä viikonloppuna. Hakusessa oli vähäeleinen, armyhenkinen takki. No, vähäeleinen tämä ainakin on! Ehkä vähän liiankin....taidan tehdä tähän vielä vaikka jonkun suuren ruusu-röyhelö-rimpsula-rintaneulan samasta kankaasta.
Kangas on (twilliä?) Eurokankaan palalaarista.

Tässä kuva kaavamuokkauksista. Kaavana tässä on Ottobre womanin Saturday Chilling (OB W 5/-11).
Kaava on sellaisenaan loistavan mallinen joustavalle kankaalle. Joustamatonta kangasta varten täytyi tietenkin saada vähän lisää väljyyttä ylhäälle.
Leikkasin tämän n.2cm saumanvaroilla vaikka ompelinkin normi 6mm sv:lla, lisäksi sitten tein nuo kuvassa näkyvät levennykset keskelle kaavoja.
Pääntielle lisäsin reippaasti kangasta ja muotoilin sen sopivaksi sitten sovittaessa. Hiha lyheni hieman tuosta, koska en tehnytkään käännettä, vaan röyhelön. Lisäsin myös molempiin takakappaleisiin keskelle pitkät muotolaskokset.
Näyttävämpihän tästä olisi tullut kunnon kauluksilla, mutta mukavuuttani ajatellen laitoin pääntielle pehmeän resorin. Minä kun kuljen lähes poikkeuksetta huivi kaulalla, niin ei se kaulus sieltä koskaan mihinkään näy.
Alla vielä lähikuvaa hihansuun röyhelöistä.

 Kun on uusi takki, niin pitäähän sitä olla sitten uusi huivikin. Tai siis uusi huivi joka mielentilaan. ;)
Alla oleviin huiveihin kankaat löytyivät myös Eurokankaasta, reunimmaiset voilét palalaarista ja keskimmäinen trikoo pakalta. Reunimmaiset huivit ovat neliön mallisia, musta tooosi suuri (150x150cm?). Mustan huivin reunaan ompelin pitsin tuomaan ilmettä.
Turkoosi trikoo huivi on ensimmäinen tuubihuivi kokeiluni. Ei hyvä. Jos ei itse tule käytettyä, onneksi on tyttäriä!

 Ja sitten jotain pinkkiä! Aloitin vihdoin kesävalmistelut ompelemalla tytöille samanlaiset teepparit. Kankaan tilasin taas "Liiplinksiltä" . Resori on jotain ikuisuuden vanhaa jämäpalaa.
Kaava on taas oma, pitkäselkäinen raglanpaidan kaava, hieman liikaa kavennettuna. Tai siis etu ja taka on hyvät mutta hihoista lähti liikaa ja nyt nämä ei ihan istu. Eköhän nämä silti tule käytettyä.

 Vappunaamiaisia varten ompelin tytsyille uusia rimpsessakamppeita. Näidenkin kankaat on Eurokankaasta, tylli ja paljettikangas pakalta, organza palalaarista.
Hameet on vain täysleveä pätkä kangasta kaksinkerroin ja kummari vyötärölle, paljettimekon kaava on tehty omalla liivimekon kaavalla.
Hauska nähdä kuinka perus yksinkertainen malli saadaan tosi näyttäväksi oikealla kangasvalinnalla.
Harmi vain että pikkumimmin kerhon naamiaiset oli ja meni ja meillä keijukainen oksensi. Toivottavasti isompi mimmi pääsee kouluun ensiviikolla. Hän aikoo olla "rokkityttö". Pikkusiskon mekko toppina ja pillifarkut jalkaan. Mihin se prinsessavaihe katosi? sniiif!

 Myös sohva on saanut uutta ilmettä. En löytänyt mistään sopivan harmaita koristetyynynpäällisiä, niinpä ostin Prismasta pari tavallista tyynyliinaa ja hurautin niistä pienempiä tyynyliinoja. Koristeeksi kiinnitin molempiin erilaiset pitsit joita olen virkannut joskus teinivuosina. Tähti ja raitatyynyjen kankaat ja nauha, jossa lukee <3 HOME SWEET HOME <3 , on hankittu Tervajoelta Teva:lta . Trikoita Tevalla ei ole, mutta runsaasti puuvilloja ja verhokankaita, sekä tietenkin peittoja, tyynyjä ja patjoja (myös mittojen mukaan). Ihan tutustumisen arvoinen paikka.

Jokaiselle jotain

Viime viikkoina olen tehnyt vähän jokaiselle muksulle jotakin tarpeellista.
Neiti 3vee sai pinkin ninjapipon. :)

 Neitiä vaivaa sellainen vitsaus kuin kylmäurtikaria.
Hänen ihonsa ei kestä kylmää, vaan tulee siitä näppyläiseksi, kutisevaksi ja rakkulaiseksi. Talviaikaan tämä rajoittaa ulkoilua reippaasti, kun posket ei vain kestä pientäkään pakkasta.
Mutta, hätä keinot keksii!
Sampsukan merinovilla ribbiä kaksinkerroin ja pitkäksi pipoksi. Sovittaessa etsin silmien ja suun paikat ja ompelin niihin kohtiin tiheällä siksakilla reunat, sitten leikkasin ympyröiden sisältä kankaan pois. Alareuna on huoliteltu saumurilla.
Pipo ei kelvannut neidille sellaisenaan, mutta onneksi kaapissa oli silitettäviä "timantteja" ja johan kelpasi. ;)

Tässä vielä kuva ninjapiposta sellaisenaan. Reiät näyttävät olevan hassun alhaalla, mutta kuten edellisestä kuvasta näkyy ovat ne juuri oikealla kohdalla kun pipo on päässä.
Ilo oli suuren suuri kun neiti pääsi laskemaan pulkkamäkeä ja paistamaan makkaraa laavulle muiden kerhokavereiden kanssa ninjapipon ansiosta.

 Herra 9vee on kaivannut "ison pojan" vaatteita (ja äidin sydän itkee...). Ei mitään vauvaisia kuvia, eikä vauvaisia värejä oli pojan komento. 

Paljon iloisia värejä ja kuvia oli äidin tahto. Näitä yhdistelemällä syntyi tähtipaita. Kelpasi molemmille. 

Poika vetäisi tämän ensimmäisen kerran päälleen kirkkaan punaisten farkkujen ja kirkkaan vihreiden sukkien kanssa. Oli vimpanpäälle iso ja tyylikäs ja äidin sydän lakkasi itkemästä. 

Vuosien värisiedätys on tuottanut tulosta. ;) 

Raita trikoo on hankittu täältä, resori ja applikaation trikoo omasta varastosta. Kaava on oma, slim-fit malliseksi kavennettuna, koko 134cm.

Ja niinhän siinä sitten käytiin että neiti 6veelle täytyi tehdä samanlainen, ainakin melkein. 

Applikaation aihe ja värit vain vaihtuivat asteen verran tyttöisempään. Raita kangas samaa kuin edellisessäkin, ja applikaation trikoo sekä resorit omaa varastoa.

Koko tässä on 122cm.

 

 Herra 4veen paita on ollut leikattuna jo kuukausia. En vain ole keksinyt mitä laitan piristämään yksiväristä paitaa. Nyt tuli sitten se päivä eteen ettei kaapissa vain ole tarpeeksi paitoja. Hommiin siis.
Muistinkin että olen joskus vuosia sitten tilannut täältä silityskuvia (Veloursmotive). Ne pääsivät paidan rinnuksiin. Mietin resoreiden kohdalla kauan, ruskeat vai keltaiset...? Päädyin sitten keltaisiin.
Kaava jälleen oma, slim-fitiksi kavennettuna, koossa 104cm. Trikoo samasta paikasta kuin silityskuvatkin ja resorit Sampsukasta .

 Tässä vielä sovituskuva paidasta.
Kaikki kolme paitaa ovat malliltaan yhtä kapoisia ja pitkäselkäisiä, ihan niinkuin lapsetkin. :)